May 202012
 

Mysteeri #2 on saanut asukkaan.

Sen ei aina tarvitse tarkoittaa kehrääjäpunkkien tuotoksia. Mysteeri #2:een, jota vahvasti Trapadeira Werneriksi epäilen on asettunut asumaan pieni punertava hämähäkki. Myös Habanero Orange on saanut hämähäkkiasukkaan. Hän on väriltään mustanharmaa. Ulkoa ei siis aina tule pelkkiä harmeja.

Toki ensimmäiset kirvat on chileistä bongattu, mekaanisesti poistettu ja brutaalisti LIISKATTU! Koitan suihkuttelemalla pitää lehvästöt öttiäisille haasteellisina, mutta mikäli jokin invaasio iskee, ajattelin tänä vuonna kokeilla biologista torjuntaa syöttämällä chiliä nakertavat öttiäiset niitä syöville petoeliöille.

Äkkiä Googlettamalla löytää Suomesta ainakin kolme paikkaa, josta torjuntaeliöitä voisi hankkia

Biotus Oy
Schetelic
Forestum

 

May 122012
 

Otsikolla viitataan siis suoraan siihen, kuinka kivuliasta on tonkia jotakin uhrikiveä esiin kainaloon saakka ylettyvän nokkospuskan keskeltä. Nyt ne pirulaiset ovat vielä pieniä ja maastosta löytääkin jotain. Ohessa vuoden 2012 avaus maastosta esiin tonkimistamme muinaisista kohteista.

Veräjänsuun kalmisto ja uhrikivi (Hamppula 3), Hakoinen, Janakkala

Muinaisjäännösryhmä käsittää polttokalmiston ja kuppikiven. Kivi on pienellä metsäsaarekkeella tien ja peltojen ympäröimänä. Itse kivi oli äärimmäisen hankala löytää sillä kupit ovat hyvin matalia ja osin pintasammalen peitossa. Kuppeja kivessä on kaikkiaan 9

Museoviraston rekisteriportaalin tiedot
Openstreetmapin kattakuva

Kukkomäen uhrikallio, Kernaala, Janakkala

Muinaisjäännösryhmä käsittää kuppikallion ja rautakautisen polttokalmiston, ja se sijaitsee muutaman metrin korkuisella mäellä peltojen keskellä Kernaalantien ja Kukkokalliontien kulmassa. Itse uhrikallio on poikkeuksellisesti graniittia. Kupit ovat matalia ja osa epäselviä. Niitä pitäisi löytyä 17

Museoviraston rekisteriportaalin tiedot
Openstreetmapin karttakuva

Talolan uhrikallio, Okrerla, Hauho, Hämeenlinna

Kuppikallio on Okerlan kylätien risteyksessä aivan tien reunassa kiinni. Kuppeja maanpinnan tasaisessa kivessä on kaikkiaan 21. Kuppien koko vaihtelee paljon ja ne ovat hyvin matalia. Kiveen on kiinnitetty Museoviraston pronssinen planssi. Kohteen ympäristöstä ei ole piirrettyä Openstreetmap-karttaa.

Museoviraston rekisteriportaalin tiedot
Googlemapsin kohteeseen keskitetty karttakuva
Openstreetmapin karttakuva

Länsi-Hahkialan uhrikallio, Länsi-Hahkiala, Hauho, Hämeenlinna

Hiekkatien varrella pienen mäen alapäässä on kuppikallio josta näkyvissä on noin 2 neliön ala. Kuppeja on 15 ja joku sankari on mennyt ympyröimään ne punaisella maalilla. Kohteen ympäristöstä ei ole piirrettyä Openstreetmap-karttaa.

Museoviraston rekisteriportaalin tiedot
Googlemapsin kohteeseen keskitetty karttakuva
Openstreetmapin karttakuva

Parkkimäen uhrikivi (Parkkimäki1), Skytte, Hauho, Hämeenlina

Kohde sijaistsee Kyttäläntien varressa pienen mäen alapäässä olevan peltoon rajoittuvan metsäsaarekkeen sivussa. Kuppikivi on suuren katajan alla ja sen edessä on pellolla suuri maakivi. Kuppeja kohteessa on kaikkiaan 21. Osa niistä on huomattavan syviä ja selkeitä. Kivi on puhdistettu karikkeesta. Kohteen lähellä on myös toinen, viiden kupin uhrikivi, mutta sitä emme pontevasta yrityksestä huolimatta löytäneet. Kohteen ympäristöstä ei ole piirrettyä Openstreetmap-karttaa.

Museoviraston rekisteriportaalin tiedot
Googlemapsin kohteeseen keskitetty karttakuva
Openstreetmapin karttakuva

Kuvapläjäys

May 122012
 
Viinasen viisikko

Nimittäin muutamasta kasvista oli pakko päästä tilanpuutteen takia “eroon”. Dumppasin ne siis Viinaselle, jossa pääsevät myöhemmin kesällä ulkoruokintaan. Siellä onkin ennestään viime kesän ulkona olleet LD ja Aji Cristal. Istutin myös samalla rääpälemäisen Canarion (C. pubescens), jonka ruukkuun porasin reijät vesitilan ylärajaan. Tämä kasvi pääsee myöhemmin omenapuun alle varjoon miettimään tekosiaan. Muille teen hyllyn aurinkoiselle seinustalle. Sellaisen jossa ruukut pysyy eikä kaatuile. Valojen alle tuli tilaa, joten Ulupica, Largen pistokas pääsi viimein kunnon valohoitoon. Samaan hoitoon pääsee myös Lancen pistokas kunhan saan sen ruukutettua.

Mysteeri #2 alkaa varmistumaan Trepadeira Werneriksi. Kukkien koko, heteet ja niiden ponnet täsmää Fataliin kukkakuviin. Samoin myös itse hedelmä. Mysteeri #4 saattaa olla täsmälleen sama lajike. Sinänsä hauskaa että tilasin tätä myös ihan omina varmennettuina siemeninään. Myös Mysteeri #3 tunkee podia pihalle. Siitä en osaa vielä sanoa enempää. Kukat ovat baccatumin mutta hieman enemmän kellomaiset kuin muilla saman lajin kasveillani. Myös kukkapohjan calyx-hampaat ovat selvästi esillä.

Viime postauksessani taisin murehtia jäljessä olemista. Ei se taida ihan niinkään olla. Myös Habanero Orange tunkee jo podia. Ainoastaan Locatot ja Aji Cristal on vielä kukkimatta. Aji tosin kukki, mutta menin teurastamaan sen kukan vahingossa. Locatot ja amppeli LD ovat päässeet jo pysyvästi pihalle. Muut otan toistaiseksi vielä sisään.

May 072012
 

Jotenkin tuntuu että nyt ollaan jonkin verran myöhässä kaikesta. Katselin nimittäin toukokuun lopussa 2011 tekemääni tilannekatsausta ja siinä suurimmassa osassa chilejä oli raakileita vaikka millä mitalla. Nyt uusista lajikkeista raakileita on lähinnä Aji Fantasyssa ja mysteereissä. Chinenset kukkivat vimmatusti, Aji Cristal, Locato ja muutama muu kasvi ovat vielä aivan hiljaa. Kaipa ne siitä ehtivät kun saan kasveja pysyvästi pihalle. Kasvit ovat saaneet normaalin kukitusannoksen Nutriforten kaksoislannoitetta. Ehkä jätän lisäosaa hetken vähemmälle.

Näin paljon lasitettu parveke auringon suuntaan siis vaikuttaa. Ehkä ripustan ensi kautena saamani 250W monimetallihirvityksen kattoon. Pitänee hommata siihen vielä täyden spektrin  >5500k polttimo.

May 012012
 

Jostakin syystä pieni rimpula Canon SX210 IS on äärettömän vaikea saada tarkentamaan sinne minne haluaisin. Tässä postauksessa on ensimmäiset edes lähelle terävät kuvat Mysteeri #3:n kukasta ja #2:n podista. Muut kukkakuvat onkin otettu wanhalla Canon EOS D350 + Sigma 70-300mm Macrohässäkällä.

Lisäksi tuli laitettua Bloody Bucher-tomaatit DIY-altakasteluruukkuihin kun en niille halunnut tuhlata Orthexin Piece of Eden ruukkuja. Edellisen postauksen jälkeen on oikeastaan tapahtunut seuraavia:

- Lanceolatumit istutettu tuoppeihin, toinen voi hyvin, toinen on pussitettu ja sinusrytmi menee värinään vähän väliä.
- Ulupica Largen pistokas istutettu PoE-ruukkuun ja se voi paksusti. Tai tässä tapauksessa ohuesti sillä oksan varsi on alle 2mm paksu :)
- Fataliin Ulupica Large siemen iti mutta mätäni multaan. Siemenistä 100% oli suutareita!
- Onko mistään saatavilla oikeita tämän hybridin siemeniä?
- Kaikki chilit käyneet jo kerran takapihalla.
- Viritin lähes koko viime vuonna käytössä olleen Linux-pohjaisen owtemp-hässäkän tänne Ruununmyllylle: Lämpötila Casa de Viinasella

Mysteerien “tähän mennessä tapahtunut” ranskalaisin viiruin:

Mysteeri #2

- Hedelmöittyneet podit ovat vaaleankeltaisia ja kasvavat pystyssä.
- Kukat tyypilliset baccatumin kukat, koko noin 15-18mm, kukat täysin levällään.
- Kukan pilkut vihertävät
- Kasvi on täysin haaroittunut baccatumimainen risukasa.
- Heteiden ponnet vaaleita, hedevarret levällään
- Kukissa selkeät calyx-hampaat 5-7kpl/podi

Mysteeri #3

- Kukat ovat hieman enemmän “kellomaiset” koko 18mm.
- Kukan pilkut vihertävät
- Kasvutapa on enemmän rikkaruohomaisen köynnösmäinen kuin kahdella muulla.
- Heteet kasvaa tiiviissä rykelmässä, ponnet vaaleat ja pienet
- Kukissa selkeät calyx-hampaat 5-7kpl/podi

Mysteeri #4

- Kukat tyypilliset baccatumin kukat, koko noin 15mm, kukat täysin levällään.
- Kukan pilkut vihertävät
- Kasvutapa samanlainen mysteeri #2:lla
- Heteiden ponnet tummia
- Kukissa selkeät calyx-hampaat 5-7kpl/podi

Tämänkertainen kuvapläjäys

Apr 252012
 
Wanhukset pihalla

Päästin wanhukset tänään töiden jälkeen ottamaan vähän aurinkoa. Toinen Caribbean Red Habaneroista pääsi ilmalämpöpumpun päälle ja se oli törkeän näköistä kun siinä tärisi kauttaaltaan. Kätevä paikka siis chilien itsepölytykseen :D Pitkään olen harkinnut, miten sijoitan nuo tänne kotiin kauttaaltaan kivestä ja puusta pinnoitetulle takapihalle jäävät chilin raakut. Sitten muistui mieleeni, että Viinasen puuvarastossa on toista vuotta sitten työkaverin avustuksella erään sortuneen ladon jäämistöä pätkittynä 160cm siivuiksi. Tämä tiheäsyinen auringon polttama ladon seinälauta on mitä parasta materiaalia mm. taulun kehyksiin ym. Nyt ajattelin pistää koko varaston kerralla sileäksi jonkinlaiseen kasvitelineeseen.

Rakennusprojekti eteni ilman mitään sen suurempaa suunnitelmaa. Säveltäen ne parhaat ideat yleensä itselle tulee mieleen. Pieni takaisku koettiin koekasausvaiheessa kun 50mm lukkopultit olivat liian lyhyet. Lauta näet oli noin 30mm paksua. Yllättävän tasalevyistä tavaraa se kuitenkin tällä kertaa oli. Hyllystä tein ovelasti purettavan, joten sen sai kulkemaan autossakin käyttökohteelle ja myöhemmin syksyllä purettua varastoon. Puutavara riitti justiinsa ja jäljelle jäi muutama puolimetrinen siivu. Tässäkin projektissa käytin itseporautuvia Torx-kantaisia ruuveja. Näillä saa halkeamattomia liitoksia myös nykyisen tehotuotetun harvasyisen puun irvikuvan ruuvauksessa. Ainoa vika minkä niistä löydän on niiden todella terävät kierteet, jotka tuppaavat repimään oikean käpälän peukalon ja etusormen ihon rikki.

Kasasin häkkyrän kotona, koeponnistin sen chileillä ja tervasin laudan päät ja muutkin pinnat kevyesti. Nyt tarvitsee katsoa minne tuo noin 6 kasvia vetävä hässäkkä sijoittuu. Ruma siitä tuli mutta kyllä se asiansa ajaa. Ja kädet tuoksuu tervalle!

Kaikki kolme Fataliin mysteerichiliä ovat avanneet kukkansa. Jokaisessa se on kooltaan noin 10-15mm. Terälehdissä on kaikissa aina kaksi vihreää erillistä pilkkua. Podin alku on yhdessä hedelmöittyneessä kukassa on vaalean kellertävä.

Kuvapläjäys

 

Apr 222012
 
Ulupica Large

Nimittäin idätyslautalle lanceolatumin siementen kera hyljätty Ulupica large. Kaksi siementä siellä oli ja rupesivat vetämään jo iloisesti homeeseen. Ruippasin kostoksi toisen paljun pohjalle miettimään lyhyen mutta kurjan elämänsä viimeisiä hetkiä. Tänään kun sen sieltä nostin niin olihan tuo pentele työntänyt toukan ulos siemenestä. Itämisaika oli niinkin lyhyt kuin 22 päivää. Nyt istutin sen taimimultaan riittävän syvälle. Toivotaan että kypärä pehmenee matkalla pintaan. Tällä kertaa tosin osaan tehdä kypärän hätäsektion vauvan kynsisaksilla (valvonnassa, etten jätä saksia lojumaan minnekään omaan jemmaani)

Mysteeri-chilit saisivat alkaa vähitellen kukkimaan. Olen rapsinut varkaita jokaisen juurelta pois ja se on hieman vauhdittanut kukkien kehitystä. Mysteerit #2 ja #3 on suurella varmuudella C. baccatum lajiin kuuluvia. Kukista nimittäin kuultaa läpi terälehtien vihertävät pilkut. Kukan koko näin surupohjalta arvioituna tullee olemaan jotakin Lemon Dropin luokkaa. Katselin Fataliin kuvia ja tuo Mysteeri #2 näyttää lehdiltään ja kasvutavaltaan hieman Omnicoloria fataliiphoto.net / chiliwiki.fi  Muuta en uskalla vielä oikein päätellä.

Olen usein miettinyt noiden lajien ja jopa lajikkeiden tunnistusta hieman toisesta kulmasta. Tunnistukseen on olemassa selkeitä vuokaavioita, jolla pääsee oikean lajin jäljille yleensä hyvin helposti. Inferno chilistä ja monesta muustakin lähteestä kaiken tiedon imeneenä sitä tietysti osaa jo tunnistaa yhtä jos toista. Se mitä itse olen pähkäillyt liittyy itse kasvutapaan. Kuinka paljon kasvatusolosuhteista on kiinni että esim. omista Lemon Drop taimistani tulee aina samanlaisia. Kuinka paljon taas se että ovat kaikki yhteisen kantaäidin jälkeläisiä?

Oksien runko LD:ssä on sormin tunnustellen yläpinnaltaan nelikulmainen, alapuolelta pyöreä. Vaikka en mikään botanisti olekaan niin luulen tämän muuten liittyvän oksan kykyyn kantaa hedelmien painoa. Väri on aina tasaisen vihreä. Mutta sitten vieressä on viisikulmaisia oksia tekevä ilmeinen C.baccatum (mysteeri #3), jonka runko on kahden eri vihreän raidoitus. Kauempana taas selvästi viisikulmainen, mutta vihertävässä pohjavärissä on ruskeita läiskiä siellä täällä. C. chiensen tunnistaa toki helpolla jo sen tukevasta polveilevasta kasvusta.

Tein Siling Labyuosta vaihtarit chilifoorumin erään käyttäjän kanssa ja kotiin posti kantoi pari C. lanceolatumin oksaa. Pistin ne oitis 18. päivä veteen ja tänään siellä oli jo terhakkaat hännät. Alkuviikosta saattaa vielä tulla toinen Labuyo-vaihtari. Porin suunnalta on tulossa Ulupica Largen oksa.

Rivarin takapiha on siivottu ja puunattu tänään. Kaiketi sinne pitäisi alkaa haalimaan puutarhakalustoa, megaluokan kaasugrilliä kaikilla vipstaakeilla ja sitten 22x40mm rimasta tehty pöytä poikien huoneen vähitellen valtaaville chileille. Niitä on taas liikaa, mutta ei kerrota sitä talouden emännälle, eihän :D

Päivitys 23.4.2012

Kaikki kolme mysteerichiliä ovat aika suurella todennäköisyydellä jotakin neljästä C. baccatumista. Lehdet eivät ole missään yksilössä kiiltävän vahapintaiset, eikä kukkia kasva kuin 1/kasvupiste, joten toinen pilkullinen täysin valkokukkainen, C. flexuosum näistä mikään ei missään tapauksessa ole. En kyllä usko että niin harvinaista villichiliä olisi edes Fataliin Surprise Seeds -pusseissa, vaikka villejä niistä onkin isojen poikien kertoman mukaan kasvateltukin. Mysteeri #3:n lehdet toki ovat enemmän vahapintaiset kuin kahden muun tai muidenkaan C. baccatum-kasvieni. Sitten ruvetaan odottamaan, minkälaista hedelmää kyseiset chilit rupeavat vääntämään. Jotenkin kuitenkin kaihertaa takaraivossa sekin mahdollisuus että varmaa lajiketunnistusta ei koskaan tule. Ainakaan kaikista.

Päivän kuvapläjäys

Apr 202012
 

Taas on se aika vuodesta että kasvussaan riehaantuneen Lemon Dropin pistokkaille pitää tehdä jotakin. Nyt olin ovela enkä jättänyt itselleni juurikaan muita LD-puskia. No on niitä toki kaksi. Yksi uusi idätys ja sen viimevuotinen emokasvi. Mutta niitä ei lasketa!

Tein tämän saman  amppelijutun myös viime keväänä seitsemällä pistokkaalla. Lopulta siitä tuli sellainen rontti, että olin pakotettu antamaan sen työkaverilleni Pasille. Ei enää nimittäin mahtunut parvekkeelle. Nyt tuo amppelihässäkkä näyttää vielä viattomalta. Jos kaikki menee hyvin niin loppukesästä tuo on iso keltavihreä risuaksa. Sitten taas mietitään että mitähän helsvettiä mä teen näillä kaikilla podeilla? Tämä pusikko tulee myös olemaan hyvä mittari mycorritsan toiminnalle. Kokemuksesta tiedän että hän tulee olemaan hyvin perso vedelle…

Apr 122012
 

Nimittäin se että mysteerichilit ei ihan vielä halua kehittää nuppuja niin pitkälle että voisi sanoa edes summittaisen lajin. Wanhukset kypsyttelee ensimmäisiä tämän kauden chilejä. Ohessa jonkinainen kuvapläjäys lähes nollapostausfiiliksessä. Samalla tuli kikkailtua lisää Samsung Galaxy S:n HDR Camera+ ohjelmalla jolla kaikki tämän postauksen kuvat on rapsittu.

Punasteleva Siling Labuyo

Siling Labuyo tekee niitä kahta ainokaista podiaan, mitä tammikuun kukkamerestä jäi jäljelle. Isompi yksilö on muuttunut aikamoiseksi pöheiköksi, enkä usko että tämä pienempikään siitä yhtään jälkeen jää kun sille päälle sattuu.

Caribbean Red Habanero

Pienempi kohta 3 vuotta täyttävä Caribbean Red Habanero kukkii koko ajan ja osa kukista jää myös kiinni.

Mysteeri #2

Mysteeri #2 on isoin näistä kolmesta tuntemattomasta. En ole nähnyt minkään chilini ennen leviävän tällä tavalla. C. pubescens -lajiin kuuluvia ei toki lasketa, koska niille tuollainen kasvutapa on luonnollista. Kasvi on hyvin joustava ja pusikoituu kovaa vauhtia. Nuppuilee, muttei kehitä vielä kukkia. Kukat syntyy aina haaroittuneen oksan keskeltä. Kukkia yhdestä pisteestä syntyy vain yksi.

Mysteeri #3

Mysteeri #3 seuraa isomman jalanjälkiä. Leviää sivusuuntaan, kukan alkuja oksien haaroittumiskohdissa aina yksi. Tätäkään ei ole tarvinnut latvoa ollenkaan. Ei sitä normaalia Lemon Dropeille ja Cristaleille tehtävää ronskia lyhentämistä tai yhtä pitkää suoraa kattoon asti. Hämmentävää!

Mysteeri #4

Mysteeri #4 jatkaa toispuoleista kasvuaan, mutta kääpiöpuoli on kiihdyttänyt kasvuaan myös. Edellisten tavoin kukan alkuja yksi aina jokaisessa haarautumiskohdassa.

En yhtään ihmettelisi että minulle on sattunut kolme saman lajikkeen Surprise Seed -kasvia. Niin toistensa kaltaisia nuo ovat. Lehdissä tosin on pieniä eroja ja myöskin rungon väritys poikkeaa selkeästi.

Apr 102012
 
Käyttökohde

Talvehtivat chilin rontit tarvitsivat lisää tilaa ja valoa, joten ei auttanut muu kuin lisätä tätä keinovaloa vielä näin huhtikuun puoliväliä lähestyttäessä. Mietin pitkään 3x36W työmaavaloa, jossa on käytetty 2G11-kantaisia pienoisloisteputkia. En raaskinut tuhlata 80€ yhteen valoon joten tuhlasin rahaa Kodin Terrassa ja Ruuvimarketissa seuraavasti:

Työtilavalaisin: 28,90€
Holkkiliitin: 3,95€
Ketju+ruuvit: 4,70€

Sähköjohdon ryöväsin työpaikan “miljoonalaatikosta” (lue: väestönsuojan ehtymätön vanhojen tietokoneiden hautausmaa)

Haalitaan rojut yhteen kasaan

Kaikki tarvittava työkaluja lukuunottamatta kasassa. Tästä on hyvä lähteä rakentamaan kammiovärinää…

Levitetään hieman…

Sisältä paljastuu nykyaikainen elektroninen liitäntälaite ja laadukkaan oloiset Philipsin 4100K putket. Ei tarvinnut ruveta miettimään korvaavia putkia niiden joka tuutista punkevien 2700K oksennuksen väristen tilalle. Kuka ylipäätään pitää sellaista paskanruskean keltaista luonnotonta valoa miellyttävänä?

Jotakin mihin ripustaa

Koko hökötys, joka itse asiassa on todella kevyt riippuu katosta ketjuilla. Lampun kuoressa on 6mm silmukkaruuvit. Että vältyttäisiin myöhemmältä ankaralta kiroamiselta on asennuksessa käytetty tarpeeksi isoja aluslevyjä.

Reviisori!

Jokainen sähköurakka vaatii virallisen valvojansa. Tällä kertaa valvojana ei ollutkaan ihan kuka tahansa vaan sievä ja hoikka kissaneitimme Kissu. Huomaa erityisesti naisellisen syyttävä katse.

Johtoliitos

En todellakaan kelpuuttanut valaisimen mukana tullutta vedonpoistajaa vaan hommasin sellaiset erikseen. Oikeastaan en edes tiennyt että ne tulee paketissa mukana. Huomaa erityisesti kaksi asiaa:

- Vedonpoistajan muoviholkki on valmiiksi työnnetty johdolle.
- Maajohto on puolet pidempi kuin vaihe ja nolla. Näin se luultavimmin irtoaa myös viimeisenä.

Kytkentä

Tätä ei voi kaiketi möhliä jos vähääkään ymmärtää paksun sähkön päälle. L on L1 eli vaihe ja N on nolla . Ei tarvitse olla kovinkaan välkky sen suhteen, mitä tulee laitteen metallirunkoon kytkettyyn keskimmäiseen liittimeen.

Pistetään paketti nippuun

Tein ennen kytkemistä johtoon vielä solmun vedonpoistajan eteen. Johdot kiinni tiukasti sokeripalaan, kansi paikalleen ja muovikäikäleet sellaiseen asentoon, ettei osia putoile chilien päälle. Näin vältetään taas jokunen kirosana! Jätin muuten ihan piruuttani valmiin kytkennän kuvaamatta.

Lamput kiinni

Kyseessä on tuikitavalliset T8-putket G13-kannalla. Kiinnitys ei ole rakettitiedettä.

Toimii

Kuolemaa halveksuen johto kiinni seinään ja kokeilemaan. Ei tullut yllätyksiä tälläkään kertaa. Seuraavaksi mittasin kuinka leveällä kiinnikeet ovat. Mittasin chilipöydän summittaisen kohdan ja täräytin katon Cyproc® levyihin kipsilevyproput™ jotka raiskattiin pitkillä silmukkaruuveilla.

Chilit pois tieltä, ketjut kiinni ja lamppu ketjuihin.
Chilit pöydälle ja takaisin lattialle ja lampun nosto 3 silmukkaa.
Chilit pöydälle ja jälleen takaisin lattialle. Lampun nosto vielä 3 silmukkaa.
Viimein chilit ilman lattialla käyntiä pöydälle!
Ajastinkello pistorasiaan ja lamppu tulille.

Lopputulos

Valmista tuli. Ei mikään ruusu, mutta kukka kuitenkin!